Suomessa kuolee huumausaineisiin joka viikko 3-5 ihmistä. Erityisesti nuorten huumausaineista johtuvat kuolemat on nousseet hälyttävästi viime aikoina. Nykyisen huumausainelainsäädännön ongelmista suurin on se, ettei laki palvele nykyisessä maailmassa sille asetettuja tavoitteita – vähentää käyttöä ja sen aiheuttamia haittoja, huumekuolemia ja rikollisuutta. Nykyinen huumausainelainsäädäntö voi tutkimusten mukaan päinvastoin jopa pahentaa tilannetta.
Paremmat ratkaisut ongelmiin lähtevät ihmisten ja ongelmien hoitamisesta, eivät rankaisemisesta.
THL toteaa, että esimerkiksi huumeiden käyttöhuoneilla olisi myös yliannostusten määrään alentavasti vaikuttava merkitys, kun ammattimainen apu olisi käyttäjien lähellä. Valvotut käyttöhuoneet vähentäisivät myös veriteitse leviäviä tauteja. Käyttöhuoneiden kautta olisi helpompi tavoittaa yhteiskunnan perusrakenteiden ulkopuolelle syrjäytyneitä käyttäjiä, joita nykyisten palveluiden on haastava tavoittaa. Käyttöhuoneiden käyttöönotto poistaisi huumeiden käyttäjien määrää julkisissa tiloissa ja sitä kautta parantaisi myös ympäristön turvallisuutta, viihtyvyyttä sekä siisteyttä. Esimerkiksi Tanskassa käyttöhuoneista on hyviä kokemuksia ja viesti heiltä on selvä – ottakaa käyttöhuoneet ja liikkuvat palvelut käyttöön ja tehkää liikkuvista palveluista riittävän isoja yksiköitä.
Myös huumeiden käytön dekriminalisointi auttaisi huumeongelman ratkaisussa.
Malli tarjoaisi paremman mahdollisuuden riippuvuudesta kärsiville hakeutua avun piiriin ilman rangaistuksen pelkoa. Portugalissa on pitkään ollut käytössä malli, jossa huumeiden käytöstä ja pienien määrien hallussapidosta ei rangaista vaan puututaan hallinnollisin seurauksin, joissa sosiaalitoimella on suuri rooli. Malli on vähentänyt huumausaineista aiheutuvia haittoja merkittävästi. Malli ei ole myöskään lisännyt huumausaineiden käyttöä. Samalla voidaan keskittää poliisin resursseja vakavimpien huumausainerikosten selvittämiseen. Tällä hetkellä huumausaineiden käyttörikokset muodostavat valtaosan poliisin tutkimusta huumausainerikollisuudesta.
Myös mietojen huumausaineiden kieltolakia tulisi pohtia uudelleen. Esimerkiksi kannabiksen laillistaminen on maailmalla huumausainepoliittinen trendi ja laillistamisen kannalla on koko ajan enemmän kansalaisia ja päättäjiä. Saksa on uusimpana laillistamassa kannabiksen käytön ja Sveitsi etsii sopivaa mallia laillistamiselle. Kanadassa ja Kaliforniassa myös esimerkiksi verotulot kasvoivat laillistamisen vuoksi.
Riippuvuudesta ei yleensä haluta puhua leimautumisen ja rangaistuksen pelon vuoksi ja tämä voi estää myös palveluihin hakeutumisen. Päihderiippuvaiset eivät myöskään usein saa omaa ääntään kuuluviin. Siksi on tärkeää, että me poliitikot pidämme heidän puolia, jotka eivät tähän itse pysty! Huumausainelainsäädännön uudistaminen tulisikin ottaa hallitusohjelmaan tulevalla vaalikaudella.